Tirith Hanoi Rocks - Päiväkirja

Helmikuu 2019 - kirjoittanut entinen omistaja HM, Zonjiet Stud

Olin aiemmin törmännyt sattumalta Minas Tirith nimisen tallin kasvattimyyntiin, mutta olin yrittänyt pitää itseni vahvana ja ajatellut "Emmä mitään tarvi". Muutamaa päivää myöhemmin törmäsin taas Minas Tirithin kasvattimyyntiin, jossa oli sattumoisin vapaana vielä yksi kouluvarsa. Tietysti paniikkihan siitä sitten syntyi ja lopulta jouduin myöntämään itselleni että välttämättä tarvitsen juuri sen hevosen. Myöhemmin kerrottuani asiasta Jasperille, mies vain tuhahti ja tokaisi että pitäisiköhän minun joskus ajatella kymmentä sekuntia kauemmin ennen hevosen ostoa. Perustelin ostokseni yhdellä sanalla, voikko. Mies tiesi varsin hyvin että mitä tuli voikkoihin, tobianoihin tai muuten vain isomerkkisiin hevosiin.. Tai ylipäätänsä hevosiin, ei miehen sanoilla ollut mitään painoarvoa. Jasperilla oli aina tapana sanoa miten mun pää on kova kuin kivi jota ei saa käännettyä mitenkään.

Puolitoista viikkoa myöhemmin Zonjietin pihaan kurvasi hevostraileri kyydissään Tirith Hanoi Rocks joka oli kuvista päätellen hemmetin iso vuotiaaksi. Kun Tirith Hanoi Rocks astui ulos trailerista jähmetyin hetkeksi paikalleni, silä en todellakaan kuvitellut vuosikkaan olevan noin iso.. Ja ruma. Siinä missä Hanoi Rocksin vanhemmat olivat hyvärakenteisia, ei vuosikas muistuttanut kumpaakaan vanhempaansa. Ehkä se siitä kaunistuisi kasvaessaan. Luonteeltaan tamma oli kuitenkin täysi kymppi, lauhkea kuin lammas, vähän laiskanpuoleinen mutta motivoitavissa.
Kun Hanoi kasvoi täysikasvuisen mittoihin, jouduin pettymään huomatessani että tamma ei ollut kaunistunut kasvaessaan. Hyvä suku tammalla onneksi oli, joten ehkä siitä olisi kuitenkin kouluratsuksi ja tulevaisuudessa siitostammaksi oikealla orivalinnalla.